Liikuntamyyttejä

Liikuntamyyttejä

Liikuntamyyttejä

Kamalaa koululiikuntaa? Liikaa hikoilua? Tyssännyttä alkuintoa?

"Liikunta=koululiikunta."

Koululiikunta on mahtava asia! Kaikilla ei ole kuitenkaan kouluajan liikuntatunneista pelkästään hyviä muistoja. Ensimmäinen yhdistää lenkkeilyyn erottumattomana asiana yläasteen cooperin testit. Toinen taas tuntee joukkuepeleistä puhuttaessa karvaan muiston siitä, kun ala-asteen kunkut ja kuningattaret valitsivat joukkueisiinsa aina hänet viimeisenä. Kannattaa kuitenkin yrittää antaa näiden muistojen olla vain muistoja ja lähteä rakentamaan uutta, opiskelija-ajan ja aikuisiän suhdetta liikuntaan. Onko ehkä hyötyliikunta sinun muotosi liikkua? Vai olisiko nyt aika antaa mahdollisuus telinevoimistelulle, raudan nostamiselle tai tennikselle?

"Liikunnasta kuuluu tulla hiki."

On totta, että monet liikuntalajit nostattavat sykettä ja hikeä pintaan, mikä toki tekee terveydelle myös hyvää. Voi kuitenkin kävellä pitkiäkin lenkkejä hikoilematta ja uidessa harva tuntee hikoilevansa: siitä huolimatta nämä lajit ovat mitä mainiointa liikuntaa ja tekevät todella hyvää terveydellesi ja hyvinvoinnillesi.

"Käyn viisi kertaa viikossa jumpassa ja se riittää."

Mikäli valitset nämä viisi jumppaa vaihtelevasti ja monipuolisesti (esimerkiksi kaksi lihaskuntojumppaa/kuntosalikäyntiä, kaksi aerobista harjoitusta (jumpat, pallopelit, lenkit) ja yksi lihashuolto-jumppa (jooga, venyttely) ) on tämä todella monipuolinen treeniviikko. Lisäksi suositellaan hyötyliikuntaa: kävelyä, puutarhatöitä, suursiivousta jne.

Retkiluistelu, Tenhunen"Joogaa voi harrastaa vain notkeat naiset."

Jotkut lajit saattavat herättää ennakkoluuloja. Onko esimerkiksi jooga vain notkeille ja Intia-henkisille hieman hippimäisille naisille? Joogaa on valtavasti erilaisia muotoja ja esimerkiksi korkeakoululiikunnan jooga on suunniteltu sopimaan kaikille. Jokainen tekee liikkeet omaa kehoaan kuunnellen, vaihtoehtoja on paljon. Liikkeet parantavat kehon liikkuvuutta ja lihaskestävyyttä. Lisäksi tunnilla harjoitellaan rentoutumisen ja keskittymisen taitoja.

"Lämmittely ja jäähdyttely ovat turhia."

Lämmittely ennen intensiivisempää treeniä valmistaa hermoston ja lihakset harjoitukseen. Sillä herätellään ennen kaikkea hermosto sekä haetaan keholle oikeat ja turvalliset liikeradat pikkuhiljaa. Lisäksi lämmittely ennaltaehkäisee revähdyksiä ja venähdyksiä. Treeniä ei tule myöskään lopettaa seinään: jäähdyttely edesauttaa parempaa palautumista ja ehkäisee lihaskipuja. (Lähde UKK-instituutti)

"Istuminen tappaa."

Yli seitsemän tuntia vuorokaudessa istuvilla jokainen lisätunti istumista kohottaa kuoleman riskiä 5 % (STM 2015). Runsaalla ja pitkäaikaisella istumisella on runsaasti merkittävän huonoja vaikutuksia sydän- ja verisuonielimistölle sekä tuki- ja liikuntaelimistölle. Paljon istuvalle kertyy myös useammin ylipainoa, joka tuo mukanaan muita terveyshaittoja. Aktiivinen vapaa-ajan liikuntakaan ei pysty ehkäisemään näitä istumisesta aiheutuvia haittoja. Vinkkejä istumisen vähentämiseen löydät kohdasta Lähtisitkö liikkeelle.

"Lepopäivät on turhia silloin, kun treenimotivaatio on korkeimmillaan."

On ihanaa, kun treenimotivaatio on korkealla ja draivi liikkua mahtava! Yleinen virhe tällöin on jättää lepo liian vähiin. Lihakset kuitenkin kehittyvät levossa ja keho tarvitsee lepoa treenin vastapainoksi. Seuraava treeni sujuu myös paremmin ja tehokkaammin, kun maltat levätä välissä 

"Kesäkuntoon-kampanjat ja Uudenvuoden lupausdieetit ovat tarpeen kunnossa pysyäkseen."

Kuinka monta kertaa olet pitänyt uudenvuoden lupauksesi koko vuoden? Tai edes helmikuulle saakka? Onko kesäkuntosi säilynyt marraskuulle? Yleensä nämä dieetit eivät tuo terveyden ja hyvinvoinnin kannalta pitkäaikaisia hyötyjä. Kovimman motivaation ja itsekurin aikana homma toimii ja paino laskee/kunto kohenee, mutta vastoinkäymisten ilmaantuessa luovutetaan helposti. Pysyvä painonhallinta ja terveyttä edistävät tottumukset löydetään useimmiten hiljalleen, pieniä ja pysyviä muutoksia tekemällä. Silloin ehkä suurempi motivaatio löytyy muualta kuin bikini-vartalosta tai uudenvuoden lupauksen pitämisestä – toki joillakin ne toimivat. Parhaimmillaan kesäkuntoon kampanjat ja uudenvuoden lupausdieetit ovat tarpeettomia – olet hyvässä kunnossa ympäri vuoden.

Kuuntele kehoasi

Kuuntele kehoasi

Liikunta VenyttelyAloitellessaan liikunnallisempaa elintapaa, on viisasta lähteä liikkeelle maltillisin askelin. Vaikka suositukset ovat tärkeitä, on kuitenkin olennaisinta pohtia miten juuri SINÄ haluat liikkua? Minkä liikuntalajien parissa viihdyt? Mistä koet saavasti eniten nautintoa tai elämyksiä? Sellaisia tulee todennäköisesti harrastettua säännöllisemmin ja jatkettua pidemmin, kuin niitä, joita alkaa harrastaa vain suositusten tai ”koska muutkin”-ajatusten vuoksi.

Suosituksiakin voi toteuttaa hyvin monilla tavoilla – liikuntalajeja kun riittää lähes äärettömästi. Muistetaan myös, että liikunnalliseen elämäntapaan kuuluu lepopäiviä. Opettele kuuntelemaan kehoasi; se kyllä parhaimmillaan kertoo sinulle, koska ja miten kannattaa treenata ja koska kannattaa levätä.

Harjoituksia

Harjoituksia

Lumi, talvi ja auringonlaskuHarjoitus 1: Liikunnan arvo

Onko sinulla ollut aikoja, jolloin liikkuminen on tuntunut vaikealta tai haastavalta? Esimerkiksi silloin, kun on paljon vaivoja ja huolia, voi helposti tulla ajatus "liikun sitten kun olen paremmassa kunnossa". Kehon kunnosta huolehtiminen voi kuitenkin kohentaa mielialaa ja tukea parantumista ja kuntoutumista vaikeinakin aikoina.

Tiedät itse parhaiten, mikä saa sinut voimaan hyvin. Mitä hyötyjä tai haittoja liikunnasta on sinulle? Pohdi hetki liikkumisen ja liikunnan merkitystä itsellesi.

Mitkä ovat sinulle mieluisia tapoja liikkua? Miten voisit lisätä arkeesi monipuolista liikettä? Oletko jo lisännyt sitä?

Mitä hyvää liikkuminen sinulle tuo ja miten voit ylläpitää sitä?

Harjoitus 2: Estejuoksu 

Liikuntaan voi liittyä monenlaisia esteitä. Toisinaan ympäristön olosuhteet voivat hankaloittaa liikunnan harrastamista, mutta meillä voi olla myös erilaisia psykologisia esteitä. Näitä on ainakin neljänlaisia.

  1. Ajatteluesteet eli niin sanotut tekosyyt, kuten "ei ole aikaa", "selkä on kipeä", "ei ole seuraa", "on huono sää".
  2. Tunne-esteet eli toimiminen liiaksi tunteiden pohjalta. Jätät esimerkiksi lähtemättä lenkille, koska sinua ei juuri nyt huvita.
  3. Välttäminen. Saatat esimerkiksi tuntea itsesi kömpelöksi ja epävarmaksi liikkuessasi, joten teet mieluummin jotain muuta.
  4. Liian tiukat säännöt tai jäykät käsitykset. Esimerkiksi ajatus, että pitää liikkua vähintään tunti kerrallaan, jotta siitä olisi mitään hyötyä, saattaa estää ottamasta pieniä askelia liikunnan lisäämiseksi.

Kirjaa ylös, millaisia ajattelu- tai tunne-esteitä sinulla on liikunnan harrastamiselle. Mieti myös, liittyykö sinulla liikuntaan välttämistä tai jäykkiä sääntöjä.