Flunssaa? Revähdys? Ylipainoa?

Liikunta toipilaana

Liikunta toipilaana

Muista levon, monipuolisen ravitsemuksen ja käsihygienian merkitys flunssan ehkäisyssä!

Liikuntaa ei suositella harrastettavan flunssaisena: jos sinulla on kuumetta, lihas- tai nivelkipuja tai väsymystä, on tärkeä levätä. Kuumeisena liikkuessa elimistön puolustusjärjestelmä heikkenee ja tauti pitenee. Pahimmillaan liikunnalla voi aiheuttaa sydänoireita tai verenmyrkytyksen. Kevyt liikuskelu kotosalla on toki suotavaa. Lievä kurkkukipu ja nuha eivät kuitenkaan ole esteitä liikunnalle, mutta liikunta tulee keskeyttää heti jos olo siitä pahenee.

Liikunta on hyvä aloittaa hiljalleen oireiden hävittyä. Kevyttä liikuntaa suositellaan jatkettavaksi niin kauan kuin flunssankin oireet kestivät: viikon flunssan jälkeen on hyvä ottaa ensimmäinen treeniviikko kevyemmin. Mikäli oireita ilmenee uudelleen, on liikunta jälleen keskeytettävä. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos oireet pitkittyvät tai esiintyy poikkeavaa väsymystä, sydäntuntemuksia tai hengenahdistusta. (Lähde: UKK-Instituutti)Kukkia

Tiesitkö?

Elimistön täydellinen toipuminen viikon mittaisesta flunssasta kestää jopa 2-3 kuukautta! (Lähde: UKK-Instituutti)

Liikuntavammojen ehkäisy & liikunta niiden jälkeen

Liikuntavammojen ehkäisy & liikunta niiden jälkeen

Tiesitkö?

Liikuntatapaturmat ovat lisääntyneet: vuosittain Suomessa sattuu jopa 300 000 liikuntavammaa. Yleisimmin liikuntatapaturma sattuu 1534-vuotiaalle miehelle. (Lähde: UKK-Instituutti)

Liikuntatapaturmat ovat Suomessa suurin tapaturmaluokka. Niitä tapahtuu enemmän miehille, jotka suosivat lajivalinnoissaan vauhdikkaampia ja liikuntatapaturmille alttiimpia joukkuelajeja, kuten jääkiekkoa ja salibandya. Naisille liikuntatapaturmia sattuu useammin lenkillä. 15–34-vuotiailla on suurin riski liikuntatapaturmiin. Yleisimpiä liikuntatapaturmia ovat nyrjähdykset, venähdykset ja ruhjevammat, jotka ovat monesti seurausta kaatumisesta tai kompastumisesta. Useimmiten vammat kohdistuvat nilkkaan, polveen tai selkään. Suurin osa liikuntatapaturmista tapahtuu voimistelu- ja palloiluhalleissa.

SalibandyLiikuntatapaturmia on kuitenkin mahdollista ehkäistä, kun hankkii sopivat välineet, valitsee asianmukaisen ympäristön ja muistaa lämmitellä ennen tiukempaa treeniä. Myös omaa fyysistä kuntoa kasvattamalla ja liiketaitoja parantamalla voi liikuntavammoja ennaltaehkäistä. Vammat ovat harvoin vakavia, mutta ilman oikeanlaista hoitoa saattavat pitkittyä. Usein liikuntavammat voidaan hoitaa kotioloissa.

Lisätietoja liikuntatapaturmista saat UKK-sivuilta:

Ylipaino

Ylipaino

Liikunta on tärkeää ja hyödyllistä painonhallinnan kannalta niin normaali- kuin ylipainoisellekin henkilölle. Jos liikakiloja on useampi, ei ajatus liikkumaan lähtemisestä aina tunnu houkuttelevalta. Kannattaakin aloittaa harrastamalla hyötyliikuntaa ja rauhallisempia lajeja, kuten uintia ja kävelyä. Kävelyyn saa vaihtelua ottamalla käsiin sauvat tai kevyet käsipainot. Uimahallissa voi vaihdella uinnin, vesijuoksun ja vesijumpan välillä. Ryhmäliikuntatunneista moni sopii kaiken kokoisille ja kuntosalilla voi valita monenlaisista laitteista, jos vapaat painot tuntuvat aluksi haastavilta. On hyödyllisempää olla aktiivinen joka päivä kuin rääkätä itsensä henkihieveriin kerran viikossa.

ZumbaEsimerkki aktiivisesta päivästä:

  • 30-45 min kävely, pyöräily, uinti tai jumppa
  • 15 min hyötyliikuntaa (kävely, siivous, portaiden nouseminen hissin sijaan…)

Esimerkki aktiivisesta päivästä:

  • Kävely kauppaan ja takaisin 2 x 10 min
  • Imurointi 10 min
  • Iltakävely 20 min
  • Iltavenyttely 10 min

Lisätietoa liikunnasta painonhallinnassa UKK-instituutin sivuilta.

Vinkkiboksi

Tiesitkö, että YTHS:n kautta sinun on mahdollista osallistua virtuaalipainonhallinnan vertaistukiryhmään. Ryhmä kestää neljä viikkoa ja saat painonhallintaasi niin terveydenhoitajan kuin tovereidenkin tuen. Muutospolulla pääset pohtimaan itseksesi painonhallinnan teemoja erilaisten harjoitusten avulla.

Liikunta raskaana & synnytyksen jälkeen

Liikunta raskaana & synnytyksen jälkeen

Raskaus ja synnytys muuttavat jokaisen naisen kehoa. Raskaana ollessa ja synnytyksen jälkeen liikkuessa on erityisen tärkeää opetella kuulostelemaan omaa kehoa: liikunnan tulee aina tuntua hyvältä. Liikunta on erityisen tärkeää terveydellesi ja hyvinvoinnillesi tässä elämänvaiheessa.

VesiliikuntaRaskausajan liikunta

Peruskunnon ylläpidon ja kohentamisen sekä henkisen virkistymisen lisäksi raskausajan liikunta saattaa vähentää selkäkipuja, väsymystä ja jalkojen turvotusta sekä pienentää raskausdiabeteksen, kohonneen verenpaineen ja raskausmyrkytyksen riskejä. Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta on turvallista niin äidille kuin sikiöllekin. Monet liikuntalajit ovat hyvin soveltuvia raskausajan liikunnaksi. Vain laitesukellus on raskausaikana kiellettyä. Tapaturma-alttiita ja hölskyvän liikkeen lajeja (kuten ratsastus ja hyppely) on hyvä välttää etenkin raskauden puolivälin jälkeen. (Lähde: Terveyskirjasto).

Tarkempaa tietoa raskausajan liikunnasta löydät UKK-instituutin sivuilta.

Liikunta synnytyksen jälkeen

Synnytyksen jälkeen on hyvä aloittaa kevyt liikunta heti kun tuntuu siihen pystyvänsä. Liikunta parantaa kuntoa, virkistää, auttaa jaksamaan uudenlaisessa arjessa sekä auttaa palautumaan raskautta edeltävään painoon. Kohtuullisen liikunnan ei ole todettu haittaavan imetystä. Raskaus ja synnytys muuttavat eniten keskivartalon lihaksia ja lantionpohjaa. Lihaskunnon harjoittelu on viisasta aloittaa lantionpohjan lihaksistosta ja vasta jälkitarkastuksen jälkeen voi siirtyä pikku hiljaa tehokkaampaan keskivartalon treenaamiseen.

Lisäksi ajankäyttö on vauvan synnyttyä hyvin erilaista. Yhdessä vauvan kanssa liikkuminen on monelle mieleinen ja helppo treenimuoto. Vaunulenkit ovat oivia tapoja saada liikunnan lisäksi raitista ilmaa ja vaihtelevia maisemia kodin sisätiloille.

Tarkempaa tietoa liikunnasta synnytyksen jälkeen löydät UKK-instituutin sivuilta.

 

Ylikunto

Ylikunto

Ylikunnolla tarkoitetaan elimistön ylirasitustilaa, jossa suorituskyky huononee. Ylikunto ei ole vain huippu-urheilijoiden riesa, vaan myös kuntoliikkujat voivat ajautua ylikuntoon. Ylikunto on seurausta liian pitkäaikaisesta ja liian kuormittavasta harjoituksesta. Aloittelevalle kuntoilijalle ylikunto on riski. Jos aloittaa treenaamisen liian kovaa ja saa kehonsa ylirasitustilaan, voi kiinnostus liikkua lopahtaa herkästi. Maltillinen liikunnan aloitus on siis aina paras. 

Ylikunnon fyysiset ja psyykkiset oireet voivat olla hyvin haastavia ja erilaisia eri henkilöillä.

Ylikunnon oireet

FYYSISET

PSYYKKISET

Suorituskyvyn heikkeneminen

Masennus

Lisääntynyt hikoilu

Ahdistus

Sydämen rytmihäiriöt

Hermostuneisuus

Kohonnut syke, kohonnut verenpaine

Ärtyneisyys

Vapina

Vastenmielisyys liikuntaa kohtaan

Unihäiriöt

 

Muutokset ruokahalussa

 

Heikentynyt vastustuskyky -> lisääntyneet flunssat

 

Paras tapa ehkäistä ylikuntoa on välttää kuntotasoon nähden liian kovaa rasitusta, pitää riittävästi lepopäiviä ja treenata monipuolisesti. Pitkän tauon tai sairauden jälkeen malta aloittaa liikunta kevyesti. Älä harrasta liikuntaa kipeänä! Jos huomaat ylikunnon oireita, on lepo ainut tehokas hoitomuoto. Ylikunnon vakavuudesta riippuen kovaa urheilua joutuu välttämään viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Hankalissa ylikunnon tapauksissa ota yhteyttä urheilulääketieteen asiantuntijaan. (Lähde Huttunen 2012/ Terveyskirjasto)