Unimyyttejä

Kasviskukka, Kuva Elisa Luomaranta"Nukkuminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin."

Hyvällä ja riittävällä unella on valtavasti fyysisiä ja psyykkisiä hyötyjä hyvinvoinnillesi. Nukkumalla pidät yllä kokonaisterveyttäsi ja vastustuskykyäsi, kehität keskittymiskykyäsi ja oppimistasi sekä pysyt helpommin psyykkisesti tasapainossa. Katso lisää kohdasta unen hyödyt. Upeita asioita, joita rahalla ei edes saa.

"Jokaisen on suositeltavaa nukkua 8 tuntia yössä."

Unen tarve on yksilöllistä. Useimmat meistä tarvitsevat unta noin 7-9 tuntia yössä, mutta toisille riittää vähemmän ja toiset tarvitsevat enemmän. Kuuntelemalla kehoasi ja mieltäsi huomaat kyllä, mikä määrä on sinulle sopiva. Saat unta riittävästi, kun aamuisin jaksat nousta kohti uuden päivän seikkailuja pirteänä.

"Yksi uneton yö vastaa noin yhden promillen humalaa."

Tutkimusten mukaan yksi uneton yö vastaa noin yhden promillen humalaa. Myös viikon kestänyt 3-4 tunnin univaje vuorokaudessa vastaa samaa promillemäärää. Univaje vaikeuttaa mm. tarkkaavaisuuden ylläpitoa, oman toiminnan ohjaamista sekä uusien ja monimutkaisempien tilanteiden arvioimista. (Härmä & Sallinen 2006)

"Kuolema kuittaa univelat."

Univelka tai univaje aiheuttaa monin tavoin hyvinvointisi heikkenemistä (esimerkkejä yllä). Härmän (2015) mukaan pitkittynyttä univelkaa ei voi kuitata pois, koska kaikista vuosia jatkuneen univajeen aiheuttamista muutoksista ei todennäköisesti pysty palautumaan. Mutta lyhytkestoisemman univajeen kohdalla tutkimusten tulokset ovat lohdullisempia: viiden yön univajeen johdosta alentuneet kognitiiviset toiminnot näyttäisivät palautuvan normaaliksi kahden vuorokauden pidemmillä unilla. Samoin yhden huonosti nukutun yön voi korvata nukkumalla seuraavana yönä vähän pidempään. Univaje on myös armollinen: sen kuittaamiseen ei tarvita yhtä monta tuntia kuin unta on jäänyt uupumaan, vähempikin riittää. (Härmä 2015)

"Väsymys ei ole vain univajetta."

Vaikka nukkuisit tarpeeksi, voi silti väsyttää. Väsymys voi johtua talven pimeydestä tai arjen tiukkuudesta. Maltillinen väsymys on myös ihan normaalia, monen meidän elämään kuuluvaa. Kunnon väsymys voi olla oire paitsi univajeesta, myös esimerkiksi raudan puutteesta tai verensokerin heilahteluista. Jos väsymyksesi on arkeasi häiritsevää ja pitkäkestoista eikä nukkuminen siihen auta, ota yhteyttä lääkäriin.

"Talvella väsyttää enemmän kuin kesällä."

Kesällä valtaosa ihmisistä voi paremmin. Kesällä ollaan sosiaalisesti ja fyysisesti aktiivisimpia, mikä kohottaa mielialaa. Unitutkija Partosen mukaan valo ja lämpö virkistävät sekä antavat ihmisille toimintatarmoa. Talvisin valon vähentyminen vaikeuttaa heräämistä, kun sisäinen kello alkaa jätättää. Jotkut tuntevat talvikuukausina heräävänsä kunnolla vasta puolilta päivin. Myös kaamosoireilu on suomalaisille tyypillistä: jopa 10-30%:lla esiintyy kaamosoireilua, kuten väsymystä, liikaunisuutta, makeannälkää ja lihomista ilman varsinaista masennustilaa. Toistuvasta kaamosmasennuksesta kärsii noin 1% suomalaisista. (Partonen ja Terveyskirjasto)

"Iltakukkujilla on enemmän terveyshaasteita kuin aamuvirkuilla."

Iltakukkujia on suomalaisista noin joka kymmenes, aamuvirkkuja noin joka viides. Suurin osa, noin 70 prosenttia, on mukautuvaista välityyppiä. Noin puolet tästä piirteestämme selittyy geeneillä. Tutkimusten mukaan iltakukkujille näyttäisi kasautuvan terveysriskejä, mutta ilmiölle ei ole löydetty vielä selitystä. Myöskään iltavirkun väkinäisen pinnistelyn muuttaakseen itsensä aamuvirkuksi ei nähdä olevan kovin terveellistä. Yökyöpeli voi pysyä kuitenkin ihan terveenä ja hyvinvoivana, jos voi noudattaa omaa rytmiään säännöllisesti ja nukkua aamulla riittävän pitkään. (Partosen haastattelu)

"Kovan treenin jälkeen on vaikeampi saada unta."

Kova fyysinen ponnistelu illalla vaikeuttaa monien kykyä saada unta. Jos hermosto on valmiiksi ylirasittuneessa tilassa, voi kova treeni vaikuttaa unen laatuun jopa vuorokauden ajan (Kettunen 2015). Näin ollen kovempi treeni kannattaa tehdä useita tunteja ennen nukkumaan rauhoittumista. Jos haluat liikkua illemmalla, sopii siihen mainiosti esimerkiksi rauhallinen kävely, venyttely tai uinti.

"Liikunta parantaa unta."

Liikunta pidentää unen kestoa ja parantaa sen laatua esimerkiksi nopeuttamalla nukahtamista, pidentämällä syvän univaiheen kestoa ja lyhentämällä REM-unta eli vilkeunta, jonka aikana nähdään suurin osa unista). Liikunta saattaa myös vähentää unettomuuden ja uniapnean riskiä. Todennäköisesti nämä hyvät unta edistävät vaikutukset johtuvat lihasten terveestä väsymisestä, kehon lämpötila- ja hormonimuutoksista sekä liikuntaan liittyvästä psyykkisestä rentoutumisesta. Parhaiten liikunta vaikuttaa uneen silloin, kun sitä harrastetaan säännöllisesti, reilu tunti kerrallaan ja 3-4 tuntia ennen nukkumaanmenoa.(Lähde UKK-Instituutti)

"Liikunta lisää unen tarvetta."

Kovempi liikunta lisää unen tarvetta: rankan kuntosalitreenin jälkeen keho voi tarvita jopa tunninkin lisää unta. Univaje voi olla yksi oleellinen este lihasmassan kasvattamisen tai painonpudotuksen tiellä. (Lähde Kettunen 2015: Katso lisää unen ja treenaamisen yhteydestä.

"Päiväunet sotkevat rytmin."

Toiset nauttivat mahdollisuudesta ottaa päiväunet, joilla saa virtaa loppupäivään. Jos päiväunet eivät heikennä yöunesi laatua, levähdä ihmeessä keskellä päivää. Tämän on todettu myös parantavan muistamista ja tukevan oppimista. Toisille taas päiväunet eivät sovi lainkaan. Päiväunien jälkeen iltanukahtaminen venyy ja aamulla nouseminen hankaloituu. Jos kärsit unettomuudesta ja kuitenkin tarvitset päiväunia, on suositeltavaa nukkua ne päivittäin samaan aikaan ja pitää ne lyhyinä, maksimissaan puolen tunnin mittaisina.