Uni

Unen hyödyt

Unen hyödyt

Uni on jaksamisen ja hyvinvoinnin perusta - elämisen elinehto. Nukkumalla riittävästi jaksat opiskella, harrastaa, työskennellä sekä nauttia elämän pienistä ja suurista iloista.

 

Täkit, kuva Elisa Luomaranta

FYYSISET

PSYYKKISET

Parantaa vastustuskykyä

Auttaa psyykkisen tasapainon säilyttämisessä

Pitää sinut energisenä

Parantaa oppimista ja muistia

Vaikuttaa hormonitasapainoon myönteisesti

Parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta

Pitää yllä parempaa kokonaisterveyttä

Parantaa reaktio- ja ongelmanratkaisukykyä

Tukee painonhallintaa

Lisää luovuutta, joustavuutta ja rentoutta

Lähde: Nyyti ry

Unimäärän suositukset

Unimäärän suositukset

Millainen on sinun unirytmisi?

Tarpeellinen unimäärä on yksilöllistä: valtaosalle sopiva määrä unta on noin 7-9 tuntia, mutta joku pärjää 6 tunnilla, siinä missä toinen kaipaisi jopa 10 tuntia unta vuorokauteen.

Suositeltavaa on käydä nukkumaan klo 21-24 välillä, jolloin kehon lämpötila laskee luonnollisesti ja väsymyksen tunne ilmaantuu. Näin nukahtaminen on helpompaa. Aamuvirkkujen kehon luonnollinen uniprosessi on varhaisemmassa rytmissä: he menevät mielellään aikaisemmin nukkumaan ja heräävät aikaisin. Iltavirkkujen vireyden vuorokausirytmi on puolestaan keskimääräistä myöhäisempi. Alkuyön unta ei kannata kuitenkaan jatkuvasti laiminlyödä, sillä se sisältää enemmän syvää unta, unen tärkeintä vaihetta (Salo ja Saunamäki 2015).

Jos kaipaat unirytmiisi muutosta, on usein suositeltavaa herätä aamulla aikaisemmin ja mennä illalla ajoissa nukkumaan.

Toiset nauttivat mahdollisuudesta ottaa päiväunet, joilla saa virtaa loppupäivään. Jos päiväunet eivät heikennä yöunesi laatua, levähdä ihmeessä keskellä päivää! Tämän on todettu myös parantavan muistamista ja tukevan oppimista – mikäs sen parempaa meille opiskelijoille. Pidä päiväunet kuitenkin lyhyinä, maksimissaan puolen tunnin mittaisina.

Auringonlasku, kuva Elisa Luomaranta

Uni, piristeet ja päihteet

Uni, piristeet ja päihteet

Jotta unesi olisi virkistävää, on tärkeä välttää tai vähentää piristävien aineiden ja päihteiden käyttöä.

Kofeiini on piristysaine, jota on niin kahvissa, kuin myös teessä, kola- ja energiajuomissa. Kofeiini kiihdyttää hermostoa ja lisää adrenaliinin eritystä. Tämä saattaa valvottaa ja tehdä olon levottomaksi. Kofeiini voi myös vähentää syvän unen määrää. Kofeiinipitoisten juomien nauttiminen kannattaakin ajoittaa aamu- ja keskipäivään. Iltateeksi kannattaa valita kofeiinittomia vaihtoehtoja, kuten kamomillateetä.

Henkilöllä, jolla alkoholin käyttö on vähäistä, lasillinen viiniä tai pullo olutta auttaa nukahtamaan. Alkoholin muut univaikutukset tekevät siitä kuitenkin verraten huonon unilääkkeen. Nukahtamista seuraava syvän unen jakso syvenee alkoholin ansiosta, mutta tämä lykkää ja lyhentää REM-jaksoja, mikä voi haitata muistia, keskittymistä tai motorista toimintaa. Myös heräilyä, painajaisunia ja hikoilua saattaa ilmetä enemmän. Illalla nautitun alkoholin on todettu lisäävän stressihormonin erittymistä yöllä. Vaikka nukahtaminen siis on helpompaa ja uni aluksi syvempää, häiriintyy alkoholiannoksesta loppuyön uni eikä se ole niin levollista kuin normaalisti. (Duodecim, YTHS)

Tupakan ajatellaan usein rentouttavan, mutta päinvastoin nikotiinilla on piristävä vaikutus: se virittää hermostoa, kohottaa verenpainetta ja kiihdyttää pulssia. Myös vieroitusoireet voivat häiritä unta. Tupakoitsijoiden uni onkin yleensä katkonaisempaa ja kevyempää kuin tupakoimattomien. Tässä jälleen yksi hyvä syy lisää lopettaa tupakointi.

Myös muut päihteet, kuten kannabis ja amfetamiini aiheuttavat unihäiriöitä.

Lisää tietoa unesta ja päihteiden vaikutuksesta uneen esimerkiksi YTHS:n unioppaasta (pdf).